keskiviikko 9. elokuuta 2017

Älä tingi kultaisella keskitiellä


Noin 500 eaa. asui nykyisen Nepalin alueella prinssi, joka oli tottunut yltäkylläiseen elämään. Eräänä kauniina päivänä turhautunut prinssi päätti luopua kaikesta ylellisyydestä, puki päällensä oranssin kaavun ja alkoi viettämään askeettista elämää, henkistä vapautta etsien. Vaikka prinssi kuinka yritti viedä askeettisuuden äärimmilleen, lopettaen jopa syömisen kokonaan, hän ei kokenut valaistumista. Lopulta nirvanaan prinssin johdatti kultainen keskitie.


Vaikka nykyisin suurimmalle osalle kansalaisista saattaa olla vaikea asettua Buddhan saappaisiin, kultaisen keskitien filosofia suhteessa kuluttamiseen sopisi monelle. Sen minkä tarinan prinssi totesi aikoinaan, ettei elämä tavarapaljouden keskellä tuokaan autuutta, ovat asiantuntijat vastaavasti todenneet monissa eri tutkimuksissa. Esimerkiksi yhdysvalloissa tehtyjen tutkimusten perusteella, uusi hieno asunto tai auto ei lisää onnellisuutta tai tyytyväisyyttä kuin hetkeksi. Kuluttajina totumme nopeasti uuteen tavaraan ja sen tuomaan hetkelliseen iloon ja hetken päästä löydämme nurkan takaa uuden kiehtovan kohteen. Kun uudesta kivasta tavarasta tulee nopeasti uusi normaali, voidaan puhua elämäntapainflaatiosta.


Vaikka olen huomannut omalla kohdalla saman kuin alan asiantuntijat; kokemuksiin sijoittaminen tuo kuluttamiseen enemmän katetta, on toisten ihmisten tyytyväisyyden tunteen tuomaa lähdettä hankala lähteä kyseenalaistamaan. Kun esimerkiksi bloggarikollega (mies mainion matkalla vaurauteen- blogin takana) nauttii aidosti harrasteautostaan, miettimättä siihen uppoavia hurjia rahamääriä, samalla kun allekirjoittaneella menisi moisen kuluerän kanssa yöunet, kertoo se vain siitä kuinka erilaisia me kuluttajina olemme. Tässä suhteessa jokaisen kannattaa yrittää löytää luonteensa kuluttajana ja olla myös itselleen rehellinen. Ettei käy niin kuin allekirjoittaneelle, joka sijoitti tuhansia euroja moottoripyöräharrastukseen löytääkseen paljon mainostetun vapauden tunteen, vain lopulta huomatakseen, ettei yksinkertaisesti välitä moottoripyöräilystä.


Meidän kuluttajien on yleisesti vaikea suhtautua rahaan neutraalisti. Yleensä ne kenellä sitä on niukasti, kuluttavat yli oman varallisuuden ja velkaantuvat. Ne taas kenellä sitä on jäänyt sukanvarret täyteen, eivät osaa nauttia sen tuomista mahdollisuuksista. Kannattaa miettiä mitkä asiat tuovat todellista tyydytystä ja iloa elämään ja sen jälkeen sijoittaa niihin surutta - jos on varaa.



sp.jpg



Kirjaan tähän kohtaan tekstiä asioita, joihin itse voin kuluttaa (sijoittaa) ilman, että minun tarvitsee tuntea mitään muuta kuin tyytyväisyyttä.


Kokemukset


Uskon kokemuksien tuovat paljon enemmän iloa elämään kuin tavara. Positiivinen kokemus tuottaa muistilohkossa iloa silloinkin, kun joku ärsyttävä heräteostos pyörii jaloissa, mutta jota ei millään raaskisi heittää menemään. Tällaiselle minimalistille tavarapaljous kun ei lisää muuta kuin stressiä. Kokemuksilla on myös sellainen sosiaalinen ulottuvuus, mitä tavaroista harvoin löytyy. Kokemukset lähentävät ihmisiä ja niitä voi elää aina muistoissaan uudelleen ja uudelleen. Matkustelu yksin tai hyvässä seurassa on aina hyvä sijoitus, joka tuo tullessaan kokemuksia.


Ravinto

Laadukkaan ravinnon merkitys lienee meille kaikille selvä. Kiistellä sen sijaan voi siitä, mikä kenen mielestä sitten on laadukasta ravintoa. Minulle laadukas ruoka ei tarkoita kallista gourmet- ateriaa ravintolassa, vaan yksinkertaista ravintorikasta kotiruokaa. Toisaalta ravintola-annos tai erikoiskahvi saattaa olla myös kokemus. Arkiruokaan taas kuuluu paljon mm. marjoja, pähkinöitä, kasviksia, vihanneksia, hedelmiä, lihaa, kalaa, kananmunia ja täysjyväviljaa. Välttämättä tällaiseen ruokavalioon ei edes kulu hirveästi rahaa, vaan siinä voi jopa säästää. Mutta periaatteesta en laadusta tai määrästä Prisman hyllyjen välissä tingi.

Terveys ja hyvinvointi

Terveyden perään moni haikailee vasta sen jälkeen, kun on sen osaksi tai kokonaan menettänyt. Terveenä pysyminen on kaikkea muuta kuin oma valinta, mutta oman terveyden edistämiseen moni voi tehdä paljonkin. Edellä mainittu terveellinen ravinto on tärkeä osa kokonaisuutta. Kuntosalikortti, uimahallin sarjakortti, uudet lenkkarit, polkupyörä, tärkeät vitamiinit, sulkapallo- ja sählyvuorot, hieronta, yksityiset- ja julkiset lääkäripalvelut, jne. ovat sijoituksia, joiden takia ei tarvitse huonoa omaa tuntoa potea.

Koulutus

Meidän kotimainen koulujärjestelmä on luonut illuusion, että kaikki siihen liittyvä pitäisi olla ilmaista. Tämän takia monelle voi olla vierasta sijoittaa omaa rahaa koulutukseen. Koulutus on kuitenkin yksi tehokkaimmista tavoista ehkäistä työttömyyttä ja syrjäytymistä sekä pitää omaa osaamistaan ja markkina-arvoa yllä kovilla työmarkkinoilla. Koulutukseen kannattaa siis hyvällä syyllä aina sijoittaa, jos sukan varteen on jotain kertynyt. Ja onneksi meillä on vielä tämä koulutusjärjestelmämme, joka tarjoaa huikeita mahdollisuuksia niille, joilla ei ole varaa rahalliseen panostukseen. Näitä mahdollisuuksia kannattaa arvostaa ja tilaisuuden tullen niihin tarttua.

Moni vanhempi kertoo ettei halua tinkiä lapsistaan. Kukapa vanhempi ei haluaisi - periaatteessa. Ongelmana on, jos lapsen tarpeet ymmärretään väärin ja arkinen elo kyllästetään turhalla krääsällä. Myös lapsille on hyvä tarjota erilaisia kokemuksia, kukin vanhempi omien resurssien rajoissa. Käpylehmät eivät tee yksin autuaaksi, kuten myöskään etelänreissut eivät automaattisesti vahingoita lasta (tai päinvastoin). Moni vanhempi saattaa paikata jotakin omaa henkistä lukkoa hankkimalla lapselleen jatkuvasti kalliita merkkituotteita. Samalla kun köyhdyttää itsensä niin henkisesti kuin taloudellisesti, tarjoaa lapselleen pitkäkestoisen karhunpalveluksen.

Minulla ei tulisi mieleenkään lisätä lapsia oman otsikon alle - “sijoituskohteeksi”, vaan he kulkevat vaivattomasti arjessa mukana, kultaisella keskitiellä.